Työpaikat katoavat Suomesta -sinä voit vaikuttaa tähänkin, tänäänkin

Maanantai 11.3.2019 - Nina From

On asioita, joihin voit vaikuttaa. On asioita, joihin et voi vaikuttaa. Kumpaan kannattaa satsata? Kumpaan panostaminen tuottaa enemmän sinulle, lapsillesi, vanhemmillesi sekä suomalaisille kanssaeläjille?

On käsittämätöntä katsoa ihmisten valintoja kaupassa ja kuulla kyllästymiseen saakka ilmastonmuutoksesta. Samat kädet valitsevat espanjalaisia tomaatteja, ruotsalaista perunaa, saksalaista olutta, englantilaista puhdistusainetta, kiinalaista lelua, amerikkalaista makeista, norjalaista lohta…

Samaan hengenvetoon kauhistellaan metsien hakkuita, autoilua, lentämistä, veneilyä, lihansyöntiä ja tänään, rohkean markkinointiteon tehnyttä Suomen Turkiskasvattajien mainosta Hesarin etusivulla.

Ymmärretäänkö täällä, että turkistarhauksessakin on kyseessä monen ihmisen työ, ansainta, leivän teko? Ymmärretäänkö, että työ, jota Suomessa tehdään, on tärkeää, merkityksellistä. On tärkeää pitää Suomessa tuotantoa. Millä muuten luulet, että täällä pystytään hoitamaan vaikkapa Sinua, kun tulet vanhaksi? Tai pitämään ilmaista peruskoulua. Tai antamaan ilmainen ruoka lastentarhassa. Tai antamaan vanhempainvapaita. Tai ylipäätänsä tukemaan ihmisiä siinä, missä he apua tarvitsevat. Raha ei kasva puussa. Verovaroin! Kannattaa huomioida mm. boikotoinnin vaikutukset laajasti ei vain omasta näkökulmasta katsoen.

Sinun ei tarvitse ostaa turkiksia. Mutta ei sinun tarvitse ostaa sitä marsuakaan, joka on ollut odottamassa kaupan hyllyllä, häkissä uutta omistajaansa. Tiesitkö, että myös Suomessa on ihmisiä, jotka häkittävät koiriaan? Että on ihmisiä, jotka tehtailevat koiranpentuja? Että on ihmisiä, jotka jättävät kissat luontoon, kun eivät kesän jälkeen halua ottaa lemmikkiään kotiinsa mökiltä lähtiessään? Että on ihmisiä, jotka eivät leikkauta ja rokotuta lemmikkejään? Ihan turha hurskastella.

Jos haluat parempaa itsellesi ja muille, valitse useammin kotimaista. Kotimaisen tuotannon suosiminen valinnoissa on eettistä. Hiilijalanjälki on aina pienempi kuin muualla tuotettu ja Suomeen lennätetty. Tuotteet ovat turvallisia, testattuja ja hygienisiä. Laatu on huippuluokkaa. Ja samalla valitset osallistumisen hyvinvoinnin ylläpitämisen, kun valitset … kotimaista.

Mielipiteet voivat myös perustua faktoihin.

Nina From

Suomalaista totta kai!

Sunnuntai 17.5.2015 - Nina From

Tein testin. Tulos: ”Olet Sinivalkoinen Sami”

”Suosit kaupassa surutta suomalaista työtä, koska se on laatua johon voi luottaa. Tarkastelet kaikkia ostoksiasi sinivalkoisten lasien läpi ja ostoskassiisi sujahtaa suomalaista aina kun se on mahdollista. Rentoudut mielelläsi saunomalla ja lempiruokiisi kuuluu ruisleipä. Vuoden seuratuin tapahtuma on lätkän MM-kisat. Haluat jättää sinivalkoisen jalanjäljen ja vaikuttaa omilla valinnoillasi suomalaisten menestykseen.”

Kyllä, pitää paikansa. Vuosi vuodelta, entistä useammin valitsen kotimaisen tuotteen, suunnittelu, raaka-aineet, tuotanto, Suomi. Useammin tulee käytyä ruokaostoksilla, joten siellä myös luomu on ostoskorissa, mikäli mahdollista. Kukkaostokset sekä aineet ja laitteet pyrin ostamaan samoilla perusteilla, jos mahdollista. Vaikuttaa myös kaupan valintaan. Olipa mikä tahansa toimiala ja tuote tai palvelu, pyrkimys on suosia kotimaisuutta kaikin tavoin.

Arvosta suomalaista työtä!

Avainlippu on Suomessa valmistettujen tuotteiden ja Suomessa tuotettujen palveluiden alkuperämerkki. Merkki on kertonut tuotteiden ja palveluiden suomalaisuudesta jo 50 vuotta.

Vuonna 2014 kampanjoitiin näyttävästi näin: ”ostamalla 10 eurolla kuussa lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita olet luomassa vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa.” Niin, tekemällä itse valintoja kaupassa, voi vaikuttaa työllisyyteen Suomessa. Vaikutat vientiin, koska menestyvien yritysten on helpompi laajentaa toimintaansa ulkomaille. Helposti, valitsemalla useammin suomalaista! Todellakin!

Avainlippua kantaa yli 3000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. Merkin saadakseen tuotteen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on kuitenkin yli 80 prosenttia.

Monsanto tulee!

TTIP tulee, muodossa tai toisessa. Toivottavasti EU-maille hyvässä muodossa. Nimittäin kyllä Jenkit osaavat. Tehdä kauppaa ja suojata omiaan. Yhteistyön tekeminen on aina hyvästä, mutta pitää ymmärtää kokonaisuudet ja yhden asian vaikutukset toiseen, ennen päätöksiä. Pitää osata neuvotella.

Esimerkki: huhtikuun lopussa EU-komissio hyväksyi lisää geneettisesti muunneltuja tuotteita, 19 silloisen päätöksen mukaan.  Ympäristöjärjestö Greenpeace totesi, että päätös tarkoittaa sitä, jotta komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lähentyy Yhdysvaltoja ja Monsantoa eikä unionin kansalaisia. Valmistus on siis suojattu näin: ”uusien muunneltujen tuotteiden valmistajia ovat muun muassa yhdysvaltalaiset Monsanto ja DuPont sekä saksalaiset Bayer ja BASF.” Lähde yle.fi/uutiset 24.4.

Itseäni hirvittää mm. Monsanto. Mitä jatkossa syömme, mitä voimme valita? Kotimaassamme kasvatettua, tuotettua ruokaa vai muualta tuotua tai muualta tuotettua esim. eläinten rehua? Minä kannatan omavaraisuuden kehittämistä, oman maataloutemme tukemista sekä viennin kehittämistä markkinoiden puhtautta, luomua, terveellisyyttä. Varmasti löytyy ostajia ja kate on kohdillaan.

Alla muutama linkki, josta lisätietoja mm. kotimaisista tuotteista, kumppaneista yms. Lisäksi sivusto, josta löytyy video ja artikkelimateriaalia hirvittävästä jätistä nimeltään Monsanto. Myös googlettamalla sanan, löytää paljon informaatiota. Kannattaa tutustua ja tehdä omat jatkosuunnitelmat itsensä, lastensa ja tulevaisuuden puolesta.

Kaikki on mahdollista, kun vain ryhtyy itse toimimaan.

Nina From

http://suomiplussalle.fi

http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2015/sinivalkoinen-jalanjalki-kasvaa-tana-vuonna/

http://www.sinivalkoinenvalinta.fi/

http://suomalainentyo.fi/

http://www.madeinfinland.fi/

http://www.march-against-monsanto.com/

Vieläkö asiaa pitää miettiä? Eikö voida jo toimia?

Lauantai 1.9.2012 - Nina From, PS

Helsingissä kuoli toukokuussa 8-vuotias tyttö. Lapsen oloista raportoitiin toistuvasti Helsingin sosiaaliviranomaisille. Suomen Lastensuojelun Keskusliiton mukaan Suomessa yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla huolehdittavanaan jopa 120 lasta.

Helsingin sosiaaliviraston johtaja Paavo Voutilainen pitää lukua huolestuttavana.

– Helsingissä asiat ovat paljon paremmalla tolalla. Tuo luku on järkyttävän suuri. Tämä on ihan oikea asia miettiä, että miten paljon yksi ihminen pystyy hoitamaan. Suhdelukua voisi säätää hieman parempaan suuntaan.

– Ovatko meidän välineemme jossain määrin vanhentuneita ajatellen sitä tilannetta, jossa perheet tällä hetkellä elävät? Voutilainen miettii.

Voi herranjestas, miten törkeää puhetta Hgin sosiaaliviraston johtajalta. Ai nyt vasta voidaan katsoa LUKUJA? Entä ihminen, yksilö? Kun on tullut julkisuuteen yksi karmea tapaus ja lukuja katsoessa TIEDETÄÄN, että kyse on todella monista vastaavista ihmisistä! Oli pakko boldata nuo hiukset nostattavat yksityiskohdat haastattelusta. KENEN tehtävä on huolehtia lapsista/perheistä, jotka tulevat asiakkaaksi? Kuka sitten suojelee lasta, jos ei viimekädessä tämä taho? Anteeksi, mistä saadaan palkka? Ketkä ovat siellä töissä? Mikä on työn tavoite ja sisältö? Mitkä välineet? 

Tiedetään vallan hyvin, että kriisitilanteita ovat erotilanteet (jo ennen eroa lapset ovat näkemässä ja kuulemassa vanhempien riitoja yms. –usein), uusperheen muodostuminen, päihderiippuvuus, kyvyttömyys selviytyä arjesta (loppuun palaminen, masennus ym.)…ei aina, mutta on mahdollista, että lapsi on kriisin keskellä jo näissä tilanteissa ja tarvitsisi apua.

Kuka on hyvä äiti tai isä? Kuka sen määrittelee, millä kriteereillä? Missä opetetaan hyvää vanhemmuutta? Olisiko syytä ottaa kouluissa oppiaineeksi lasten oikeudet, lasten turvallisuus, lasten hoitaminen, mistä apua, jos pahoinpidellään, MITÄ on pahoinpitely? Miten lapsi tietää, mitä aikuinen saa tehdä, mitä ei, jos on tottunut väkivaltaan, eikä muusta tiedä? Lapsi on lojaali vanhemmilleen. Lasta on saatettu uhata, kiristää, manipuloida, eikä hän uskalla kertoa, mitä kotona tapahtuu. Miten pahoinpidelty lapsi ylipäätänsä luottaa keneenkään ulkopuoliseen aikuiseen?

Minun nuoruudessani oli aika tyypillistä, että isät joivat. Nykyään juovat sekä isät että äidit. Puhumattakaan muista päihteiden käytöstä, sekakäytöstä, mielenterveyslääkityksistä yms. päätä enemmänkin sekoittavista aineista kuin asioiden hoitamisesta käytännössä, terapiassa, puhumalla ja työstämällä, kohtaamalla pettymyksiä, vaikeita asioita, joita elämässä tulee vastaan. Niin, mihin me tarvitsemme ylipäätänsä päätä sekoittavia aineita? Miten aikuinen, joka ei pysty hoitamaan itseään, pystyisi mitenkään hoitamaan lastaan?

Lääketeollisuus ainakin voi erittäin hyvin. Niin paljon käytetään mielialalääkkeitä, jopa yläasteikäiset, puhumattakaan aikuisista. Karmeaa ihmisen kannalta. Popsi näitä, niin kyllä se siitä…

On selvää, että syrjäytyneiden perheissä lapsella ei ole parhaat mahdollisuudet selviytyä vaurioitta. Tai niin, että se ”putki” voi jatkua sukupolvelta toiselle. MUTTA, mistä tulee narsisteja? Olen sitä mieltä, että rakkaudettomuus lapsuudessa, välinpitämättömyys, vanhempien luomat paineet lapsen menestymiselle harrastuksissa tai koulussa tai ulkonäön suhteen, rajojen määrittelemättömyys luovat pohjaa jatkumolle: miten lapsesta tulisi toisenlainen? Kyllä kaikissa yhteiskuntaluokissa on pahoinvointia.

Ei näiden asioiden ymmärtämiseen tarvita tutkimuksia, minusta maalaisjärki riittää tajuamaan todellisuuden, missä ja miten itse elämme.

Niin, ennen oli suku lähellä. Oli mummot, kummit, läheiset, naapurit tunsivat toisensa, auttoivat ja puuttuivat. Lapsi selviää paremmin, jos olisi edes yksi läheinen, huolehtiva, rakastava ihminen, vaikkei se sitten olisi vanhempi. Näin olen asian ymmärtänyt lukemalla aiheeseen liittyviä artikkeleita.

Päättäjät, kuntatasolla, eduskuntatasolla ja hallituksessa voivat tehdä asioille jotain, jos vain halua on. Lakia, joka on ajalta xxx voidaan muuttaa, jos halutaan. Esim. se, että kun lapsi pahoinpidellään ja tuodaan sairaalaan/lääkäriin, pitää olla mahdollisuus ilmoittaa asiasta sekä poliisille, että lastensuojeluun. Siis, lakia pitää muuttaa ja heti! Ei pitäisi olla vaikea asia.

Tapausten määrä lisääntyy, ei vähene. Haluan vastuuseen kaikki asianosaiset! Haluan, että tapahtuu muutos lakiin ja toimintamalleihin. Haluan, että resurssien määrää lisätään. Haluan, että ei puhuta luvuista vaan yksilöistä. Haluan, että lapset voivat hyvin yhteiskunnassamme. Joku nosti laitoshoidon myös tarkasteluun, joka on erinomainen nosto. Haluan myös, että laitoshoidossa olevien lasten ja nuorten olosuhteet ja tilanteet tarkistetaan ja luodaan toimivat prosessit.  Listaa voi jatkaa pitkäänkin, mutta jokainen tietää, mistä on kyse. Vai vaadinko liikaa? Vaadimmeko yhdessä liikaa?